Kristersson lupaa ruotsalaisjoukkoja Natolle Latviaan

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson korosti puheessaan Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen jatkamisen tärkeyttä. LEHTIKUVA/AFP

Niilo Simojoki

Ruotsi on valmis lähettämään joukkoja Kanadan johtamiin monikansallisiin Nato-joukkoihin Latviaan, lupaa pääministeri Ulf Kristersson. Sälenin perinteisessä turvallisuuskonferenssissa maanantaina puhuneen Kristerssonin mukaan on tärkeää, että Ruotsi tulevana Naton jäsenenä tukee liittokunnan yhteistä puolustusta.

Kristerssonin mukaan Ruotsin hallitus on valmis antamaan Naton EFP-joukkoihin “supistetun pataljoonan” kokoisen joukon. Hänen mukaansa joukon koko olisi noin 500-1 000 sotilasta. Aikatauluksi on kaavailtu vuotta 2025, ja edellytyksenä on tietysti Ruotsin pääseminen sisälle Natoon.

Dagens Nyheterin mukaan ruotsalaisjoukon koko olisi noin 800 sotilasta. Sälenin konferenssiin osallistunut Latvian puolustusministeri Andris Spruds piti Kristerssonin ilmoitusta erinomaisena uutisena.

– Naton läsnäolo Latviassa on ratkaisevaa turvallisuudellemme — On tärkeää nähdä myös Ruotsin lippu Latviassa osoituksena siitä, että Ruotsi myötävaikuttaa alueen turvallisuuteen, Spruds sanoi ruotsalaislehdelle.

Työtä Nato-yhteensovittamisessa riittää

Ruotsi on jo aiemmin näyttänyt alustavasti vihreää valoa myös maan osallistumiselle Naton ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa. Naton jäseneksi Ruotsi ei ole vielä päässyt Turkin ja Unkarin ratifiointien viipyessä.

Naton jäsenenä jo oleva Suomi ei ole puolestaan vieläkään ilmoittanut, mihin rauhanajan Nato-operaatioihin se aikoo osallistua.

Kristerssonin mukaan Ruotsin luonnollinen paikka on Natossa ja maalla on paljon annettavaa puolustusliitolle esimerkiksi ilma- ja merivoimien osaamisessaan. Myös Ruotsin maantieteellinen alue on Natolle strategisesti tärkeä.

Puolustusliitolle Ruotsin suunnittelemat panostukset ovat hyvin tervetulleita, sanoi Naton puolustuspolitiikan ja -suunnittelun apulaispääsihteeri Angus Lapsley Sälenin ruotsalaisyleisölle. Samalla hän varoitti, että Ruotsilla on yhä työtä tehtävänä oman kansallisen puolustuksensa rakenteiden sovittamisessa toimimaan osana Natoa.

Vaikka Venäjä on kärsinyt Ukrainassa pahoja mies- ja kalustotappioita, ei uhka Natoa kohtaan idästä ole Lapsleyn mukaan poistumassa.

– Emme voi laskea sen varaan, ettei Venäjästä ole tavanomaiseksi sotilaalliseksi uhkaksi kuin vasta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, Lapsley sanoi.

“Ukraina on Euroopan suojakilpi”

Pääministeri Kristersson korosti puheessaan Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen jatkamisen tärkeyttä. Hänen mukaansa on kuitenkin “falskia” arvostella Yhdysvaltoja sitoutumisen puutteesta, jos Euroopan tuki Ukrainalle ei pysy samalla vahvana.

Myös puolustusministeri Pål Jonson alleviivasi Ukrainan tukemisen välttämättömyyttä.

– Kaikki muu olisi itsetuhoista käyttäytymistä, hän perusteli.

Jonsonin mukaan Ukraina on tällä hetkellä Euroopan suojakilpi Venäjän laajentumishaluja vastaan.

– Jos tämä kilpi kaatuu Ukrainaa tukevien maiden puutteellisen näkemyksen tai toiminta- ja kestokyvyn takia, niin silloin jälkimaailman tuomiosta tulee aivan oikeutetusti ankara, Jonson muotoili.

Monet Sälenin puhujat tuntuivat haluavan herätellä ruotsalaisten kriisitietoisuutta, niin myös Jonson.

– Sota voi tulla myös meidän luoksemme, hän tiivisti.

Puolustusvoimien komentaja Micael Bydén puolestaan aloitti oman esityksensä kuvilla sodan runtelemasta Ukrainasta ja kysyi yleisöltä, voisivatko he kuvitella kuvien olevan Ruotsista. Hänen mukaansa vastauksesta tuohon kysymykseen riippuu “kaikki” – eli se, millä tahdilla ja millaisilla määrärahoilla, asenteella ja päätöksillä Ruotsi kehittää omaa valmiuttaan.

-Ja myös se, mitä Ruotsi ja puolustusvoimat voivat antaa Natossa, Bydén sanoi.