260 miljardin potti – Tämä on Suomen vihreän siirtymän investointien tilanne

Suurin osa Suomeen kaavailluista vihreän siirtymän hankkeista on vasta suunnitteluvaiheessa. Investoinneista käydään kovaa kilpailua maiden välillä. Tämän vuoden aikana pitäisi saada tietoja investointipäätösten toteutumisesta tai Suomen riski päätyä lähinnä sähkön tuottajaksi kasvaa, arvioidaan EK:sta.

Vihreän siirtymän investointiaikeiden määrä kasvoi viime vuonna noin kolmanneksella edellisvuodesta, mutta olennaista olisi siirtää hankkeet suunnittelusta toteutukseen, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). EK on seurannut vihreiden investointien etenemistä vuoden ajan dataikkunansa kautta.

Suomessa on tällä hetkellä vireillä vihreän siirtymän hankkeita noin 260 miljardin euron edestä. Valtaosa hankkeista on hyvin varhaisessa suunnitteluvaiheessa, eikä niiden toteutumisesta ole varmuutta. Käynnistys- tai investointipäätöksiä on tehty vajaan 19 miljardin euron arvosta.

Toistaiseksi peruuntuneiden tai viivästyneiden hankkeiden osuus on kokonaisuuteen suhteutettuna vielä kohtalaisen pieni.

”Datan pohjalta ei voi vetää johtopäätöstä, että vihreän siirtymän aalto olisi pysähtymässä tai vastatuulessa”, EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo toteaa.

Kariutuneiden tai viivästyneiden hankkeiden listalla on kuitenkin kaivattuja teollisia investointeja vedyn tuotantoon, akkuteollisuuteen ja päästöttömään teräkseen.

Vihreä siirtymä

Vihreän siirtymän hankkeita on vireillä noin 260 miljardin euron edestä.

Investointiaikeiden summa kasvoi vuonna 2023 lähes kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.

Investoinnit toisivat toteutuessaan EK:n arvion mukaan vähintään 20 000 työpaikkaa.

Käynnistys- tai investointipäätös on tehty nyt lähes 19 miljardin arvosta erilaisia hankkeita.

Hankkeista selvä enemmistö liittyy energian tuotantoon, varsinkin tuulivoimaan.

Suomen vihreän siirtymän hankkeista ylivoimainen enemmistö liittyy päästöttömään energiantuotantoon, erityisesti meri- ja maatuulivoimaan, joka kattaa yli 70 prosenttia koko hankekannasta. Nyt saturaatiopiste kuitenkin alkaa olla lähellä, näkee EK, jonka mukaan uusien voimaloiden rakentaminen näyttää pysähtyvän vuoteen 2026, ellei tänä vuonna nähdä merkittäviä uusia investointipäätöksiä.

Päästöttömän sähkön tarjonnan kasvattaminen vaatisi kysynnän kasvua. Tällä hetkellä vireillä on useita esimerkiksi vetyyn ja teräksentuotantoon liittyviä hankkeita, mutta näistä merkittävä osa ei ole vielä realisoitunut investoinneiksi.

Peljo muistuttaa, että kyse on pitkän aikavälin hankkeista, joiden toteutuminen vie vuosia. Mikäli hankkeet etenevät suunniteltua tahtia, alkavat ne realisoitua toteutukseen pääosin vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Esimerkiksi vetyhankkeet lähtevät arvion mukaan kunnolla käyntiin 2020-luvun loppupuolella.

Tosin tämä edellyttää, että hankkeet etenevät suunnitteluvaiheesta investointeihin, ja siinä loppuvuodella on suuri merkitys. Peljon mukaan tämän vuoden aikana pitäisi saada tietoja investointipäätösten toteutumisesta tai Suomen riski päätyä lähinnä sähkön tuottajaksi kasvaa.

Kilpailua investoinneista

Investointien houkutteleminen Suomeen ei ole helppoa. Moni muukin maa on apajilla. EK arvioi, että suurin osa vihreän siirtymän suunnitelluista investoinneista toteutuu, mutta tapahtuuko tämä Suomessa vaiko muualla, on vielä kysymysmerkki.

EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen korostaa, että Suomen pitää näyttäytyä houkuttelevana kohteena investoinneille ja kehittää ratkaisu kiihtyvään investointitukikilpailuun vastaamiseksi.

Hänen mukaansa ensimmäisen toteutumisessa tarvitaan ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta politiikassa ja viranomaistoiminnassa. Täytyy varmistaa, että prosessit hoituvat nopeasti ja sujuvasti ja tarjolla on osaavaa työvoimaa.

”Pienenä valtiona emme voi voittaa tukikilpailua”, Heinonen toteaa.

Siksi hänen mielestään on tärkeä priorisoida ja kohdentaa panoksia. EK on ehdottanut strategisten investointien veroporkkanaa ja EU-tason investointirahoitusta ratkaisuina tukikilpailuun.

SSAB:n huono uutinen Raahelle

Teräsyhtiö SSAB on kertonut 4,5 miljardin fossiilivapaan terästehtaan investoinnista, joka kohdistuu Luulajaan. Investoinnista kilpaili myös Raahe, mutta Pohjois-Ruotsi siis voitti.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto kommentoi viestipalvelu X:ssä Suomen isojen vihreiden teollisten hankkeiden lista pienevän SSAB:n päätöksen myötä.

”Tämä oli rahoituksellisesti se varmin. Nyt on mahdollista, että isojen hankkeiden listalta (yli miljardin hanke) ei 2020-puolella toteudu yhtään hanketta”, Murto kommentoi X:ssä.

Katso upotus täältä

SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist vakuutti analyytikkopuhelussa, että Raahen vuoro tulee vielä. Hänen mukaansa yhtiön suunnitelmat Raahelle eivät ole muuttuneet.

”Tavoitteemme on muuttaa koko SSAB fossiilivapaaseen terästuotantoon. Milloin se tapahtuu Raahessa, siihen palaamme myöhemmin”, Lindqvist sanoi.

”[Raahen muutoksen] ajoitus riippuu yhtiön taloudellisesta tilanteesta, toimeenpanokyvystä ja niistä opeista, joita saamme Luulajan-projektista. Emme aio rakentaa kahta tehdasta samanaikaisesti.”

Ulkomaisten yhtiöiden ennätysmäinen kaivosbuumi jyllää Suomen Lapissa – ”Malmia etsitään täysin uusilta alueilta” Suomessa on tapahtumassa iso mullistus, ja perussuomalaisten keinot ovat kyseenalaiset Kun Berivan Suleiman tuli Suomeen, hän karttoi poliisia – Nyt vartijana toimivan naisen haaveena on poliisin työ: ”En luovuta”