Suomella raju lakkoluku verrattuna Ruotsiin – Tätä voisi kokeilla, sanoo ekonomisti työntekijöistä

Markkinaraati. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju katsoo, että koko Suomelta puuttuu visio siitä, millä tavalla kurjuuden suosta noustaan.

Aktian pääekonomisti Lasse Corin katsoo, että Suomessa voitaisiin kokeilla ottaa työntekijöiden edustajia yritysten hallituksiin kuten Ruotsissa on tehty. Suomessa on aina tullut hallitus tekemään tupoja tai veroratkaisuja, jotta saataisiin diilit aikaiseksi, kummastelee puolestaan Etlan toimitusjohtaja Kangasharju.

Koko Suomesta puuttuu visio siitä, miten tästä kurjuudesta pääsee pois, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

”Me kyllä tiedämme, että huonosti menee – se kuva jaetaan. Mutta visio siitä, miten päästään ylös, se puuttuu työmarkkinaosapuolilta, hallitukselta ja yhteiskunnalta laajemmin”, Kangasharju arvioi Markkinaraati-ohjelmassa.

Katso video täältä

Talouskasvu on Suomessa ollut pitkään heikkoa ja se on Aktian pääekonomisti Lasse Corinin mukaan osoitus siitä, että riittävän isoja uudistuksia ei Suomessa ole onnistuttu tekemään. Samalla heikko talouskasvu on Corinin arvion mukaan lisännyt kitkaa työmarkkinoilla.

Suomessa menetettiin vuonna 2022 työtaisteluissa kaikkiaan 962 600 työpäivää, mikä on enemmän kuin kertaakaan koko 2000-luvulla. Samalla luku on suurempi kuin Ruotsissa koko 2000-luvulla, vaikka maa on kaksi kertaa Suomea suurempi. Vuonna 2022 Ruotsissa menetettiin työtaisteluissa 5 240 työpäivää.

Ruotsissa on arvioitu, että työrauhan ja hyvinvoinnin rakentamisen taustalla vaikuttaa teollisuusalojen yhteistyösopimus ”industriavtal”. Se määrittää neuvottelujen pelisäännöt, missä järjestyksessä liitot neuvottelevat sekä yhteiset tavoitteet: ostovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Reaaliansiot sekä tuottavuus ovat myös kasvaneet tavoitellusti.

Pääekonomisti: Tässä mallia Ruotsista

Kangasharju näkee, että Ruotsin kehitys on osoitus pitkällä aikavälillä syntyneestä luottamuksesta, jota Suomesta ei tunnu löytyvän.

”Suomessa on aina tullut hallitus tekemään tupoja tai veroratkaisuja, jotta saataisiin diilit aikaiseksi”, hän luonnehtii.

”Miten me saamme luottamuksen syntymään ja palautumaan – tässä tarvitaan enemmän psykologia kuin ekonomistia”, Kangasharju pohtii.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta arvioi, että ruotsalaisten ja suomalaisten työantajien suhtautumisessa palkansaajiin on ”iso ero”.

”Ruotsissa työnantajapuoli markkinoi ja kehuu sopimiseen pohjautuvaa järjestelmää. Siellä se on yhteinen asia”, Kaukoranta sanoo.

”Suomessa on tuntunut pitkään siltä, että työnantajat tekevät alakohtaisia sopimuksia vähän pitkin hampain ja puhutaan, että pitkän aikavälin tavoite on viedä sopiminen yksilötasolle. On siis julkilausuttukin, että työantajapuoli ei samalla tavalla luota tai kannata kollektiiviseen sopimiseen pohjautuvaa mallia”, hän lisää.

Aktian pääekonomisti Corin katsoo, että Suomessa voitaisiin kokeilla ottaa työntekijöiden edustajia yritysten hallituksiin kuten Ruotsissa on tehty.

”Jos miettii Suomen tilannetta, niin en näe mitään syytä sille, miksei sellaista voisi yrittää täällä. Meillä on aika paljon haasteita tässä maassa, niin minusta on ihan paikallaan koettaa eri ratkaisuja ja katsoa, mikä tuottaa tulosta”, Corin sanoo.

LUE SEURAAVAKSI:

Painava neuvo Suomen työministerille Ruotsista: Älä herätä ”liian suurta kiukkua” Lakkojen syy paljastui – Suomi on poikkeus, tokaisi norjalaistutkija Ruotsin malli suoraan Suomeen? – Nyt puhuu valtakunnansovittelija: Työnantajat tuskin haluavat ”kaikkine karvoineen” Etlan tutkimusjohtaja varoittaa seurauksista, jos hallitus etenee palkkalakinsa kanssa: ”Tämä poikkeaa muista Pohjoismaista hyvin voimakkaasti” ”Olen huolissani” – Valtakunnansovittelija näkee Suomessa ”vaaran merkit”: Ay-liikkeen ja työnantajien pitää katsoa peiliin, hän sanoo