Ero suomalaisäitien ja ruotsalaisäitien työllisyysasteessa tasoittui

Tilastokeskuksen asiantuntijoiden artikkelista selviää, että esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan selvästi 25–44-vuotiailla. 30–34-vuotiaiden ruotsalaisten naisten työllisyysaste näkyi jopa 12 prosenttiyksikköä Suomea korkeampana. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Suomalaisten ja ruotsalaisten äitien työllisyysasteet ovat nykyisin hyvin lähellä toisiaan nyt, ilmenee Tilastokeskuksen Tieto&trendit-verkkolehdestä.

Tilastokeskuksen asiantuntijoiden artikkelista selviää, että esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan selvästi 25-44-vuotiailla. 30-34-vuotiaiden ruotsalaisten naisten työllisyysaste näkyi jopa 12 prosenttiyksikköä Suomea korkeampana.

Lukuihin vaikutti myös ero tilastoinnissa. Tuolloin Ruotsi tilastoi työstä vanhempainvapaalla olevat työllisiksi ja Suomi puolestaan ei-työllisiksi. Nykyään työstä vanhempainvapaalla olevat lasketaan työllisiksi myös Suomessa.

Artikkelissa kerrotaan, että toissa vuonna suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet olivatkin samalla tasolla lukuun ottamatta muutaman prosenttiyksikön eroa ikäryhmissä 30-34 ja 55-59.

– Pienten lasten vanhemmista suomalaiset äidit ovat ruotsalaisia äitejä harvemmin töissä tutkimusviikolla, mutta suomalaiset isät taas useammin kuin ruotsalaiset isät, artikkelissa todetaan.

– Suomessa pienimpien lasten äidit ovat kokonaan poissa töistä hoitamassa lapsia kotona ja menevät sen jälkeen täysipäiväiseen työhön useammin kuin ruotsalaiset äidit. Ruotsalaisilla äideillä osa-aikatyön tekeminen oli tavallisempaa kuin suomalaisilla äideillä.