Jälkipyykki tulee: Sähkön hintasekoilulla voi olla mittavat seuraukset

Selvittelyä. Energiavirasto selvittää, millä konsteilla sähkömarkkinan mahdolliset virheelliset tarjoukset saataisiin mahdollisesti tulevaisuudessa estettyä.

Energiavirasto penkoo sähköpörssin ”hullua perjantaita” tiuhalla kammalla. Lopputulema voi muuttaa kaupankäynnin tapoja.

Sähkömarkkinoiden perjantaista tilannetta on ryhdytty selvittämään Energiavirastossa. Virhetarjouksen vaikutuksia käydään läpi useiden tahojen kanssa.

Tapahtuneella voi olla laajempia vaikutuksia.

”Esimerkiksi johdannaissopimukset selvitetään lopulta pörssihintaa vasten. Tästä voi tulla heijastuksia. Mitä isompia hintaheilahtelut ovat, sitä haastavammaksi vakuudet käyvät”, sanoo Energiaviraston johtaja Antti Paananen.

Tilanteesta nähtiin esimerkkejä viime talvena, jolloin johdannaismarkkinalla moni tuottaja joutui koville isojen vakuusvaateiden takia. Ideaalitilanteessa markkinahinta ja johdannaisten hinta olisi lähellä toisiaan. Perjantaina asian laita ei välttämättä näin ollut.

Markkinaturbulenssissa myös sähkön myyntiyhtiötä meni nurin. Nyt tilanne kuitenkin poikkeaa viime talvesta kestoltaan ja suunnaltaan. Lisäksi markkinoilta on hälvennyt yleistä epävarmuutta.

Energiavirasto selvittää, onko tapauksessa mahdollisesti rikottu sähkömarkkinoiden sääntelyä ja kuinka jatkossa vastaavien tilanteiden syntyminen voidaan estää. Virasto selvittää asiaa yhteistyössä muiden maiden sääntelyviranomaisten kanssa.

”Meillä ei vielä ole tietoa, kauanko asian selvitys kestää. Täytyy ensin tarkemmin juurta jaksain hahmottaa, mitä asiassa oikein tapahtui ja miten se pääsi tapahtumaan”, Paananen toteaa.

Hätäjarruja mietintään

Sähköpörssin ”hullu perjantai” johtui norjalaisen sähkönmyyjän Kinect Energyn virheestä, joka laittoi sähkömarkkinat perjantaina poikkeustilaan. Pörssiin annetun virheellisen tarjouksen seurauksena sähköpörssin hinta vajosi -500 euroon megawattitunnilta.

Energiavirasto tekee tutkimustaan selvitysmiestyyppisellä ajatuksella, mitä tapahtuneesta voidaan oppia ja olisiko syytä tehdä jotain toisin, että vastaavaa tilannetta ei syntyisi uudelleen.

Esimerkiksi Keski-Euroopassa on käytössä eräänlainen hätäjarrusysteemi, jossa virheellisten tarjousten läpimeno yritetään estää. Myös Baltiassa on käytäntö, jossa tarjoukset avataan uudelleen, jos ne ylittävät tietyn hintarajan sekä korkeissa että matalissa hinnoissa.

”Hätäjarrusysteemejä täytyy miettiä, mitä haittoja tai etuja niistä olisi. Pohjoismaissa niitä ei ole. On ajateltu, että jokainen toimija laittaa tarjouksen, ja vastaavat mahdollisista virheistä”, Paananen sanoo.

Hänen mukaansa perjantaista tilannetta käydään läpi myös Euroopan tasolla.

”Sähkön pörssimarkkinat toimitaan pitkälti eurooppalaisilla säännöillä. Hinnat menevät yhteiseen laskentaan, ja se mitä täällä tapahtuu, heijastuu myös muihin markkinoihin, Paananen sanoo.

Hintapeliliike yleistyy asuntokaupoilla, grafiikka näyttää alennukset – Tärkeä vinkki kodin hinnoitteluun ”Kuningasvetyä” Suomesta? Saksa haaveilee Itämeren läpi kulkevasta putkesta