Näin itärajan tilanteeseen suhtaudutaan maailmalla – Virolla, USA:lla ja Espanjalla on omatkin rajaongelmansa

Kirjeenvaihtajat kertovat, miten Suomen rajaselkkaukseen suhtaudutaan muualla. Virossa Suomen nähdään lähentyvän ”balttilinjaa”, Brysselissä itärajan korostetaan olevan EU:n ulkoraja.

Sami Lotila, Tallinna: Suomi otti Viron linjan

Virossa turvapaikanhakijoihin on aina suhtauduttu nihkeästi yhteiskunnan kaikilla tasoilla, mikä on siinä mielessä paradoksaalista, ettei Viroon ole koskaan tullut suuria määriä turvapaikanhakijoita. Oman ”siirtolaisongelmansa” Viro koki jo Neuvostoliiton aikana, kun maahan tuotiin satoja tuhansia vierastyöläisiä idästä.

Viro on aina pitänyt perää, kun on listattu EU-maiden vastaanottamia turvapaikanhakijoita. Huippuvuonna 2015 Viroon saapui 231 turvapaikanhakijaa, mutta viime vuosina hakijoita on ollut vuosittain vain noin 50−100, joista vain noin parille kymmenelle on lopulta myönnetty turvapaikka.

Niinpä koko Viro tuntuikin joutuneen paniikkiin viime viikolla, kun Itä-Virossa Narvan raja-asemalle ilmaantui yhden päivän aikana 19 somalialaista ja syyrialaista. Viron sisäministeri Lauri Läänemets ja Viron poliisi- ja rajavartio- laitoksen PPA:n päällikkö Egert Belitsev kutsuivat pakolaisia viholaisen masinoimaksi ”siirtolaishyökkäykseksi”, ja maahanpyrkijät käännytettiin rajalta takaisin. PPA:n mukaan he eivät anoneet Virosta turvapaikkaa.

Viroa on epäilty turvapaikanhakijoiden käännyttämisistä jo pitkään. Vuonna 2013 Viron Ihmisoikeuskeskus vaati puolueetonta monitorointia Viron itärajalle. Lopulta monitorointi päästiin aloittamaan kymmenen vuotta myöhemmin tänä syksynä, kun Viron poliisi- ja rajavartiolaitos teki sitä koskevan sopimuksen YK:n pakolaisjärjestön ­UNHCR:n kanssa.

Viron rajoilla mahdollisuutta turvapaikan hakemiseen ei myöskään ole koskaan aktiivisesti tarjottu, toisin kuin vaikkapa Suomen rajoilla.

Viime päivien tilannetta Suomen itärajalla Virossa on seurattu tiiviisti ja siinä mielessä hyvillä mielin, että nyt myös Suomen voi katsoa alkaneen noudattaa tiukkaa ”balttilinjaa” turvapaikanhakijoiden suhteen. Ministeri Läänemetsin mukaan Viron kansa on rajaturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä yhtenäisempi kuin Suomen kansa.

Myös Virossa poliisi- ja rajavartiolaitos on kertonut valmiudestaan sulkea raja-asemia.

Raja-asemien miehistövahvuutta on lisätty, ja tarvittaessa Viro tuo rajoilleen myös sotilaita. Narvan raja-aseman sulkeminen tosin aiheuttaisi kaaoksen Narvassa ja ehkä koko Itä-Virossa, sillä raja-aseman kautta kulkee joka päivä yli 4 000 ihmistä. Itävirolaisten kontaktit Venäjälle ovat tiiviit, ja moni käy siellä päivittäin.

Saara Koho, Bryssel: EU lupaa tukea Suomea

”Suomen raja on EU:n raja”. EU:n sisäasioista vastaavan komissaarin Ylva Johanssonin mukaan Suomi voi luottaa EU:n tukeen.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui Suomen pääministerin Petteri Orpon (kok) kanssa puhelimessa heti sen jälkeen kun tilanne Suomen itärajalla alkoi muuttua viime viikolla. Suomen itäraja on samalla EU:n ulkoraja.

”Siirtolaisten välineellistäminen on häpeällistä toimintaa Venäjältä. Tuen täysin Suomen toimenpiteitä ja kiitän Suomen rajavartiolaitosta Euroopan rajojen suojelemisesta”, von der Leyen totesi lausunnossaan.

Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa käytiin tiistaina keskustelu itärajan tilanteesta. Mepit keskustelivat EU-puheenjohtajamaa Espanjan edustajan ja EU:n sisäasioista vastaavan komissaarin Ylva Johanssonin kanssa.

Johansson vakuutti puheenvuorossaan, että Suomi voi luottaa EU:n tukeen. Hän kertoi käyneensä vuosi sitten Nuijamaan raja-asemalla.

”Suomelle sanomme: Suomen raja on EU:n raja. Voitte luottaa täyteen tukeemme, kun suojelette EU:n rajaa.”

Johanssonin mukaan Suomi on pyytänyt Euroopan raja- ja merivartiovirastolta Frontexilta virka-apua 60 virkamiehen verran. Apua aiotaan antaa.

Suomalaisten meppien mukaan Suomen hallituksen toiminnalle on tukea myös eurooppalaisella tasolla. Suomi ei ole sulkenut kaikkia raja-asemiaan, joten tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa toteutuu yhä.

Ihmisoikeuksien noudattaminen turvapaikkapolitiikassa on tärkeää erityisesti parlamentin vihreälle ryhmälle.

Veera Honkanen, San Francisco: Yksi raja kiinnostaa

Vain oma raja kiinnostaa. Meksikon-vastainen raja ja siirtolaisten määrä tulevat olemaan isoja aiheita Yhdysvaltain marraskuun 2024 presidentinvaaleissa.

Suomen itärajan tapahtumista ovat uutisoineet esimerkiksi New York Times ja Fox News, mutta suurta huomiota tilanne ei ole herättänyt.

Jos vähän kärjistää, Yhdysvalloissa kansalaisia kiinnostaa tasan yksi raja, ja se on Yhdysvaltain eteläraja. Meksikon-vastainen raja ja siirtolaisten määrä tulevat olemaan isoja aiheita marraskuun 2024 presidentinvaaleissa.

Tuoreen NBC News -uutiskanavan kansallisen kyselyn mukaan amerikkalaisäänestäjät kannattavat lisärahoitusta maan etelärajan vahvistamiseksi. Republikaaniäänestäjistä 93 prosenttia, liikkuvista äänestäjistä 74 prosenttia ja demokraateista 58 prosenttia ajattelee, että lisäpanostuksille on tarve.

Viime vuoden lokakuun jälkeen rajalle on saapunut yli 2,7 miljoonaa ihmistä. Määrä on viime vuosien ennätys. Pitkät odotusajat turvapaikkahaastatteluun saavat monet harkitsemaan laitonta rajanylitystä, uutissivusto NPR kertoo.

NBC:n kyselyn mukaan monet amerikkalaisäänestäjistä kannattavat myös humanitaarista apua Gazaan sekä Israelille, Ukrainalle ja Taiwanille annettavaa lisärahoitusta ja sotilaallista apua, mutta mielipiteet jakautuvat puoluekannatuksen mukaan.

Yksinkertaistaen voi sanoa, että republikaanit tukevat Israel-apua, kun taas demokraattiäänestäjät kannattavat Ukraina-tukea. Taiwanin kohdalla mielipiteet eivät ole yhtä jakautuneita.

Politiikassa huomio tulee kääntymään entistä vahvemmin kotimaan asioihin vaalien lähestyessä. Yhdysvalloissa ulkopolitiikalla ei vaaleja voiteta.

Auli Valpola, Lontoo: Pienveneet brittiongelma

Stop the boats. Britannian pääministeri Rishi Sunak on ottanut laittomien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden veneiden pysäyttämisen yhdeksi hallituksen päätavoitteista.

Suurin rajapuolustuksen kiistakysymys Britanniassa on tällä hetkellä laittomien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulo maahan pienveneillä. Pääministeri Rishi Sunak on jopa ottanut veneiden pysäyttämisen yhdeksi hallituksen päätavoitteista.

Pelotteeksi laitonta maahanmuuttoa vastaan on suunniteltu ihmisten siirtämistä Ruandaan. Takaisku hallituksen hankkeelle oli, kun korkein valitustuomioistuin päätti yksimielisesti viime viikolla, ettei Ruanda ole turvallinen maa turvapaikanhakijoille.

Projektia ei ole vielä kuopattu, vaikka monet epäilevät sen toteutumista. Hallitus saattaa yrittää hankkia lisätakeita Ruandalta ja kiertää tuomioistuimen päätöstä lainsäädännöllä.

Yhtenä perusteena EU:sta lähdölle Britanniassa korostettiin sitä, että maa ottaa takaisin kontrolliinsa rajojensa valvonnan. Käytännössä brexitin jälkeen turvapaikanhakijoiden palauttaminen EU:hun on vaikeutunut.

Britannia on jatkanut puolustusyhteistyötä Nato-liittolaistensa kanssa. Se on ollut johtavia maita sotilasavun antamisessa Ukrainalle. Uusi ulkoministeri, entinen pääministeri David Cameron kävi ensi töikseen viikko sitten Ukrainassa tapaamassa presidentti Volodymyr Zelenskyitä.

Britanniassa uutisoitiin melko laajasti turvapaikanhakijoiden tulosta Suomeen itärajan yli ja raja-asemien sulkemisista. Jutuissa kerrottiin Suomen syyttäneen Venäjää siitä, että se on muuttanut käytäntöjään ja sallinut paperittomien ihmisten ylittää rajan.

Jyrki Palo, Madrid: Luvatta Afrikasta

Laittomat siirtolaiset. Kanariansaarille on tullut ennätysmäärä väkeä kalastusveneillä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.

Kanariansaarille on tänä syksynä tullut ennätysmäärä väkeä kalastusveneillä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Tulijoita oli marraskuuhun mennessä ollut jo yli 32 000. Heidän veneensä suuntaavat saarille Senegalista tai Mauritaniasta täyteen ahdettuina joutuvat usein merihätään. Tulijat on pakko pelastaa.

Nämä ihmiset eivät yleensä hae turvapaikkaa, joten heitä ei kutsuta turvapaikanhakijoiksi, vaan laittomiksi siirtolaisiksi.

Espanjan hallitus neuvottelee Afrikan maiden kanssa laittomien siirtolaisten palautuksista, mutta käytännössä valtaosa tulijoista on siirrettävä Manner-Espanjaan, missä he pääsevät karkotusmääräys taskussa vapaiksi.

Espanjaan tulee myös paljon laillista maahanmuuttoa. Lähes kaikki laiton muutto tulee Afrikasta. Espanjalaiset toivovat, että EU auttaisi torjumaan sen.

Venäjän uhkaa sen sijaan ei Espanjassa tunneta, vaikka tulijoita on myös maista, joissa venäläiset Wagner-joukot toimivat. Suomen itäraja on ollut Espanjassa esillä lähinnä uutisena, eikä ole odotettavissa, että EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Suomen ratkaisuja arvostelisi.

Espanjan oma kansallinen turvallisuusuhka on Marokon rannikolla.

Siellä Espanjalle kuuluvat kaupungit Ceuta ja Melilla on ympäröity kuusi metriä korkealla, kaksinkertaisella teräsaidalla. Tästä aidasta tullaan kuitenkin läpi väkivaltaisilla rynnäköillä, ellei Marokko auta. Marokko taas pitää kaupunkeja ominaan, ja aina kun mailla on jokin kiista, Marokon rajavartiointi löystyy.

”Olen huolissani” – Valtakunnansovittelija näkee Suomessa ”vaaran merkit”: Ay-liikkeen ja työnantajien pitää katsoa peiliin, hän sanoo Suomessa kasvaa ”entistä katkerampi sukupolvi” – He ovat ”elintason väliinputoajia”