Uusi EU-direktiivi toisi Suomelle ”käsittämättömät” kustannukset – Nyt tuli selvä viesti: Tämä ei käy

Lyijy. Pohjoismaissa veden laatu edellyttää pieniä määriä lyijyä sisältävien messinkiseoksien käyttämistä vesilaitteistojen liitososissa.

EU:n juomavesidirektiivin toimeenpanoa koskevat ehdotukset eivät ole Suomen hyväksyttävissä esitetyssä muodossaan, eduskunnan suuri valiokunta toteaa. Suomi haluaa, että täällä käytetyt sinkinkadon kestävät messinkiseokset pääsisivät EU:n sallittujen materiaalien listalle.

Eduskunnan suuri valiokunta sai perjantaina valmiiksi näkemyksensä Suomen kannasta EU:n juomavesidirektiivin toimeenpanoa koskeviin ehdotuksiin.

Suuri valiokunta katsoo, että ehdotukset juomavesidirektiivin toimeenpanosta eivät ole Suomen hyväksyttävissä esitetyssä muodossa. Valiokunnan yksimielinen lausunto on lähetetty tiedoksi Euroopan komissiolle poliittisen dialogin prosessia varten.

Asiassa on kyse juomavesidirektiivin toimeenpanoon liittyvistä ehdotuksista, jotka koskevat EU:ssa sallittujen lähtöaineiden, koostumusten ja ainesosien luetteloiden laatimista ja juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden vaatimustenmukaisuutta.

Suuri valiokunta nostaa yksimielisessä lausunnossaan esille etenkin sen epäkohdan, että komissio ei ole sisällyttänyt Suomessa ja Ruotsissa käytettäviä sinkinkadon kestäviä messinkiseoksia sallittujen juomaveden kanssa tekemisissä olevien materiaalien luetteloihin. Se ei myöskään ”ole esittänyt ratkaisulleen kestäviä oikeudellisia ja tieteellisiä perusteita”, valiokunta katsoo.

”Suuri valiokunta korostaa Suomen ja Ruotsin osalta ehdotuksen suhteettomuutta tavoiteltaviin terveyshyötyihin nähden ja katsoo, ettei siinä oteta asianmukaisella tavalla huomioon eroja jäsenvaltioiden veden laadussa, eikä vedenlaadun asettamia vaatimuksia vesilaitteistojen teknisen kestävyydelle”, valiokunta toteaa tiedotteessa.

Suomessa ja Ruotsissa vesi on pehmeää ja heikosti hapanta, mikä aiheuttaa nopeaa sinkinkatoa eli korroosiota. Veden laatu edellyttää tämän takia pieniä määriä lyijyä sisältävien messinkiseoksien käyttämistä vesilaitteistojen liitososissa. Ei-sinkinkestävien materiaalien käyttäminen aiheuttaisi ennenaikaisia vaurioita ja vuotovahinkoja.

”Suomessa ja Ruotsissa lyijyn määrä ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä on silti vain noin 5—10 prosenttia talousvedelle säädetystä lyijyn uudesta raja-arvosta. Laatutiedot osoittavat, että käytetyistä materiaaleista lyijyä ei liukene veteen terveydelle haitallisissa määrin. Hanavesi on Suomessa maailman puhtainta sinkin ja muiden terveydelle haitallisten epäpuhtauksien osalta”, valiokunta jatkaa.

Mikäli direktiiviehdotus toteutuisi sellaisenaan, siitä aiheutuisi Suomelle huomattavat kustannukset. Kustannuksiksi on arvioitu noin 3,2—3,5 miljardia vuodessa pelkästään rakennetun asuntokannan osalta, minkä lisäksi tuotantomenetelmien muutoksista aiheutuisi teollisuusyrityksille erittäin korkeat kustannukset. Vesivuotovahinkojen ja niistä aiheutuvien kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen estäminen edellyttäisi, että syöpyvät materiaalit vaihdettaisiin 3—5 vuoden välein.

Ympäristövaliokunta kuvaileekin kustannusten suuruutta ”käsittämättömäksi” omassa lausunnossaan, kuten Uusi Suomi aiemmin kertoi.

Taloudellisista vaikutuksista on toimitettu tieto EU-komissiolle.

Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös tieteelliseen tutkimukseen perustuvat tiedot asiasta on toimitettu komissiolle. Valiokunta pitää välttämättömänä, että aineisto otetaan huomioon ehdotuksien valmistelussa ja EU-tason päätöksenteossa.

”Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston neuvottelutavoitetta siitä, että kaikki tällä hetkellä kansallisesti hyväksytyt ja komissiolle notifioidut materiaalit tulee sisällyttää positiivilistoihin.”

Valiokunta katsoo myös, että tällä hetkellä hyväksyttyjä messinkiseoksia tulisi voida käyttää, kunnes korvaavia materiaaleja on riittävästi saatavilla.

”Suuri valiokunta katsoo, ettei komission ehdottama siirtymäaika vuoteen 2030 ole riittävä, vaan se vaarantaa pohjoismaisen alan teollisuuden toimintaedellytykset ja johtaa epäreiluun kilpailuasetelmaan suhteessa isojen jäsenvaltioiden suuriin tuottajiin vaikuttaen kielteisesti sisämarkkinoihin. Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston näkemystä, että kansallisesti tällä hetkellä hyväksyttyjen materiaalien käytön siirtymäaika tulee asettaa ensisijaisesti vuoteen 2036.”

Suuri valiokunta pitää tavoitteita talousveden terveydellisen laadun takaamisesta yleisesti kannatettavina ja katsoo, että EU:n säädösehdotukset ovat pääsääntöisesti hyväksyttävissä.

LUE SEURAAVAKSI:

USA:ssa muhii ällistyttävä tilanne – Trumpin ja Bidenin vaalimatematiikka ”voi keikahtaa täysin”, sanoo tutkija Nämä luvut sen paljastavat: Presidenttipeli on aidosti auki, sanoo gallup-tuntija – ”Suosio voi myös sulaa” Esimerkki kertoo, että Venäjällä saattaa olla edessä vielä paljon pahempaa – ”Putin on vain järjestelmän luomus”, Kristi Raik sanoo Valitseeko Suomi nyt todellisen sodan ajan presidentin? Ikävälle kysymykselle löytyy perusteet