Yksittäiset itärajan ylittäneet turvapaikanhakijat ovat jo saaneet kielteisiä päätöksiä, jotkut ovat myös peruneet hakemuksiaan – jotkut hakeneet jo turvapaikkaa muualta EU:sta

Suurin osa tulijoista odottaa hakemuksensa käsittelyä. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Lassi Lapintie

Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksiköstä kerrotaan STT:lle, että viime aikoina itärajan yli tulleista turvapaikanhakijoista pieni määrä on jo saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen tai perunut oman turvapaikkahakemuksensa. Yksikön johtajan Antti Lehtisen mukaan kyse on yksittäisistä tapauksista.

Myönteisiä turvapaikkapäätöksiä ei Lehtisen mukaan ole tehty vielä yhdenkään saapujan kohdalla. Kielteisen päätöksen saaneet voivat valittaa päätöksestä.

Joidenkin Suomeen aiemmin saapuneiden tiedetään jo hakeneen turvapaikkaa muista EU-maista, eli näiden ihmisten tiedetään jo poistuneen Suomesta. Yksittäisiä sormenjälkiosumia itärajan yli tulleilta hakijoilta on havaittu Norjasta, Saksasta ja Hollannista. Vastaanottokeskuksiin saapuneet voivat liikkua vapaasti, joten lähtöä Suomesta ei voi laillisesti estää.

Käännytyspäätöksen saavat ihmiset palautetaan kotimaihinsa. Suurin osa tulijoista odottaa hakemuksensa käsittelyä. Venäjän hybridivaikuttamisen operaatioksi epäiltyä itärajan turvapaikanhakijoiden määrän kasvua on seurattu elokuun alusta lähtien, mutta valtaosa tulijoista on saapunut viime viikkoina.

Ukrainalaisten paluuta Ouluun järjestetään

Migri joutui yleisen pöyristyksen ja ankaran arvostelun kohteeksi perjantaina, kun sanomalehti Kaleva uutisoi Migrin siirtävän ukrainalaispakolaisia asunnoistaan Oulusta lyhyellä varoitusajalla itärajan tilanteen vuoksi. Tiloja Oulussa tarvitaan Migrin mukaan turvallisuusviranomaisten työhön.

Migri perui arvosteluryöpyn kohteeksi joutuneen päätöksensä jo saman päivän aikana. Lauantaina Migri tiedotti hankkivansa lisää asuntoja Oulun seudulta ja varmistavansa, ettei ukrainalaisten tarvitse lähteä alueelta. Vastaanottoyksikön johtajan Elina Nurmen tuoreimpien tietojen mukaan Migri on ollut yhteydessä jo lähes kaikkiin ukrainalaisiin, joita siirrettiin Oulusta muihin vastaanottokeskuksiin.

– Heidän kanssaan on keskusteltu majoitusvaihtoehdoista ja osa näistä henkilöistä on jo palannut Ouluun, Nurmi kertoo STT:lle.

Viimeistenkin siirrettyjen kanssa on tarkoitus keskustella lähipäivinä.

Kaleva kertoi perjantaina siirtojen koskevan sen tietojen mukaan jopa sataa ihmistä, mutta Migrin mukaan tämä tieto oli virheellinen. Nurmen mukaan Migri siirsi kaikki ihmiset, joita oli suunniteltu siirrettäviksi toisiin keskuksiin, ja näiden määrä oli 29 ihmistä. Näistä ihmisistä kymmenkunta on ilmoittanut haluavansa jäädä vastaanottokeskukseen, johon heidät siirrettiin.

– Muiden osalta paluu Ouluun pyritään mahdollistamaan mahdollisimman pikaisella aikataululla, Nurmi sanoo.

Kalevan mukaan ukrainalaisia oltiin siirtämässä Kemijärvelle ja Raaheen. Migri ei kommentoi sitä, mihin vastaanottokeskuksiin ukrainalaisia siirrettiin.

Oulussa työssä käyviä ihmisiä ja heidän perheitään ei Nurmen mukaan oltu missään vaiheessa siirtämässä, sillä töiden jatkuminen haluttiin turvata. Jotkut ukrainalaisista Oulussa ovat myös siirtyneet yksityiseen majoitukseen.

– Tämähän ei tietenkään meidän normaali käytäntömme ole, että lähdetään näin lyhyellä varoitusajalla ihmisiä siirtämään. Olemme hyvin pahoillamme haitasta, joka tästä on koitunut näille siirretyille henkilöille, Nurmi sanoo STT:lle.

Järjestelykeskuksia ei ole vielä perustettu

Migri ei ole vielä tehnyt toimeenpanopäätöstä turvapaikanhakijoiden järjestelykeskusten perustamisesta. Migri kertoo olevansa valmiina tähän heti, kun keskusten perustaminen katsotaan välttämättömäksi.

– Valtioneuvoston päätös, että järjestelykeskus tai -keskuksia voidaan perustaa, on tehty, mutta päätöstä tämän periaatepäätöksen toimeenpanosta ei ole vielä tehty, kertoo Migrin Elina Nurmi.

Nurmen mukaan Migri seuraa tilannetta muiden viranomaisten kanssa “päivittäin ja tunneittain” ja on valmiina tekemään toimeenpanopäätöksen keskusten perustamisesta heti, kun se nähdään välttämättömäksi. Nurmen mukaan on yhä mahdollista, ettei keskuksia lopulta perustetakaan, vaikka hallitus onkin tämän sallinut periaatepäätöksellään.

Mahdollisesti perustettavien keskusten sijaintia Migri ei kommentoi. Julkisuudessa keskuksia on ennakoitu perustettavaksi Ouluun ja Joutsenoon, joissa sijaitsevat Helsingin ohella ainoat Migrin itsensä ylläpitämät vastaanottokeskukset. Suomen muut vastaanottokeskukset ovat Migrin yhteistyökumppaneiden kuten Suomen Punaisen Ristin (SPR) pyörittämiä.

– Periaatteessa järjestelykeskuksia voidaan perustaa mihin tahansa muuallekin Suomeen riippuen sen hetkisestä tilannekuvasta ja -arviosta, Nurmi sanoo.

“Viranomasille riittävät työvälineet”

Hallituksen periaatepäätös järjestelykeskusten perustamisesta on voimassa 23. joulukuuta asti, ja se voidaan tarvittaessa uusia, Nurmi kertoo.

Järjestelykeskusten tarkoitukseksi on kerrottu sen varmistaminen, että itärajan yli tulleet turvapaikanhakijat voidaan rekisteröidä ja heidän taustansa tarkistaa mahdollisimman tehokkaasti heti näiden saavuttua maahan.

– Valtio haluaa turvata sen, että viranomaisella on riittävä toimivalta ja työvälineet saada turvapaikanhakijat kaikissa tilanteissa rekisteröityä hallitusti ja sitä kautta turvallisuus maksimoitua. — Toiminnalla varmistetaan, että itärajan kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden taustat saadaan jo alkuvaiheessa tehokkaasti seulottua eikä synny sellaista tilannetta, että rekisteröimättömiä henkilöitä pääsisi liikkumaan vapaasti, Nurmi kertoo.

Turvapaikanhakijaa voidaan lain mukaan säilyttää järjestelykeskuksessa enintään viikon, jonka aikana hänen liikkumistaan voidaan rajoittaa. Rekisteröinnin jälkeen hänet siirretään vastaanottokeskukseen odottamaan turvapaikkapäätöstä.

__________

Korjattu kello 17.44: Jutussa puhuttiin virheellisesti Rannan kertoneen toisiin vastaanottokeskuksiin siirretyistä ihmisistä. Todellisuudessa asiasta kertoi Nurmi.